Ohjeita vuorotteluvapaan hakijalle

VUOROTTELUVAPAA

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.

VUOROTTELUKORVAUS

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömänä ollessasi.
Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen vuorottelukorvauksen. Vuorottelukorvaushakemus lähetetään työttömyyskassaan vapaan alkaessa. Voit tätä ennen olla yhteydessä työttömyyskassaan ja tarkistaa, että korvauksen maksamiseen vaadittu 20 vuoden työhistoria täyttyy kohdallasi.

Ohjeen on laatinut Työttömyyskassojen yhteisjärjestö (TYj)

VUOROTTELUKORVAUKSEN MAKSAMISEN EDELLYTYKSET

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että

  • olet tehnyt kokoaikatyötä (yli 75 % alan enimmäistyöajasta)
  • olet tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen vuorotteluvapaalle siirtymisestä
  • työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, joka täyttää vuorotteluvapaalain edellytykset
  • työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista ja
  • sinulla on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työhistoriaa vähintään 20 vuotta.

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

13 kuukauden työssäoloedellytykseen voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Tähän palvelussuhdeaikaan voidaan lukea rinnasteiseksi ajaksi vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo.

Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, työhistoriaedellytys kahden vapaan välillä on viisi vuotta.
Jos olet epävarma työhistoriaedellytyksen täyttymisestä, ota yhteyttä Nettikassan kautta. Muiden vuorotteluvapaan edellytysten osalta sinua neuvoo Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto).

TYÖHISTORIATIEDOT

Vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva 20 vuoden työhistoria tarkistetaan työrekisteriotteesta. Työhistoriaan luetaan

  • palkkatyö
  • pakollinen yrittäjävakuutettu työ yrittäjänä
  • lähetettynä työntekijänä tehty työ
  • EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty vakuutettu työ.

Myös 18-22-vuotiaana tehty työ luetaan hyväksi vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaan työhistoriaan.

Työhistoria-aikaa laskettaessa otetaan lisäksi huomioon työhön rinnastettavana aikana

  • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet
  • erityishoitorahakaudet
  • hoitovapaa-aika sekä
  • varusmies- ja siviilipalvelusaika.

Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla tällaista työhön rinnastettavaa aikaa.

Muussa kuin Suomessa, EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehtyä työtä ei lasketa vuorotteluvapaan perusteena olevaan työhistoriaan.

Työeläkkeen laskutapa muuttui 1.1.2007, joten sitä vanhemmat työt lasketaan tehdyn työajan mukaan, mutta 1.1.2007 lukien työhistoria kertyy niin, että vuosituloja verrataan TyEL-peruseläkkeen rajaan.

Työeläkeotteen työajasta saa Eläketurvakeskuksesta: Työeläkeotteet verkossa

VUOROTTELUKORVAUKSEN SUURUUS

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 % siitä ansiopäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaukseen ei sisälly eikä sen suuruutta laskettaessa oteta huomioon lapsikorotuksia tai ansiopäivärahaan liittyviä korotusosia. Vuorottelukorvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahaa laskettaessa palkkatulot otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta.

TYÖTULOT VUOROTTELUVAPAAN AJALTA

Vuorotteluvapaan aikana omalta työnantajalta saadut tulot estävät vuorottelukorvauksen maksamisen. Vuorotteluvapaa kuitenkin kuluu tällä ajalla.
Muut työtulot vaikuttavat siten, että vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan sovitellusta ansiopäivärahasta. Vuorottelukorvauksessa ei ole 300 euron suojaosaa työtuloille, kuten ansiopäivärahassa.
Yli kahden viikon kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen.

SOSIAALIETUUKSIEN VAIKUTUS

Vuorottelukorvauksesta vähennetään sosiaalietuudet kuten ansiopäivärahasta.

VEROTUS

Ansiopäivärahan tavoin vuorottelukorvaus on ennakonpidätyksen alaista tuloa. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta vuoden alussa. Lähetä mahdollinen muutosverokortti kassaan alkuperäisenä.

LUONTAISETUJEN JA VAPAAN AJALLA MAKSETTAVIEN KORVAUSTEN VAIKUTUS

Luontaisedut huomioidaan vuorottelukorvauksen perusteena osana palkkakertymää, ellei niiden hyödyntäminen jatku vuorotteluvapaan aikana. Tällöin luontaisetu ei vaikuta korvauksen suuruuteen. Etuutta ei myöskään vähennetä tulona vuorotteluvapaan aikana.
Mikäli vuorotteluvapaan aikana maksetaan vuorotteluvapaata edeltäneeltä työssäoloajalta ansaittuja korvauksia, ei niitä vähennetä vuorottelukorvauksesta. Esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana maksettu lomaraha ja erilaiset voitto- ja tulospalkkiot eivät vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen.

VUOROTTELUKORVAUKSEN MÄÄRÄ

Voit laskea arvion Nettikassassa olevalla laskurilla

VUOROTTELUVAPAAN KESTO

Vuorotteluvapaan pituus on 100–180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa tulee pitää yhdessä jaksossa.
Jos haluat siirtää sovitun vuorotteluvapaasi ajankohtaa tai pidentää tai lyhentää vapaan kestoa vapaan aikana, sovi asiasta työnantajasi kanssa ja ota yhteyttä TE-toimistoon. Vuorotteluvapaan ajankohtaa voidaan siirtää sopimalla uudesta ajankohdasta ennen vapaan alkamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen vuorotteluvapaan päättymistä.

VUOROTTELUKORVAUKSEN HAKEMINEN

Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassasta vapaan alettua. Hakemuksen liitteenä tulee olla ainakin vuorottelusopimuksen kopio sekä palkkatodistus. Hakemuksen ja liiteet voit lähettää Nettikassan kautta tai voit tulostaa hakemuslomakkeen ja/tai vuorottelusopimuksen täältä.

Työnantajan on toimitettava TE-toimistolle työntekijän kanssa tehty vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vapaalle jäävän työntekijän on TE-toimistolle työnantajan erillinen selvitys palkattomista poissaoloista välittömästi vapaata edeltävältä 13 kuukaudelta (esim. 13 kk:n palkkatodistus tai muu vastaava työnantajan antaman selvitys).

Vuorottelukorvaukseen ei liity omavastuuaikaa. Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia kuten ansiopäivärahassa, mutta kassalle tulee ilmoittaa vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista välittömästi (esimerkiksi työllistymisestä).

VUOROTTELUKORVAUKSEN RAJOITUKSET

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta

  • saat omalta työnantajaltasi palkkaa (ei koske luontoisetuuksia, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan ajan, tai työnantajan kustantamaa koulutusta)
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta (kertausharjoitusten ajalta henkilöllä on oikeus vuorottelukorvaukseen)
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
  • harjoitat päätoimista yritystoimintaa
  • suoritat vapausrangaistusta rangaistuslaitoksessa.

Lisäksi muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha taikka kuntoutusraha estävät vuorottelukorvauksen maksamisen.

TILANTEET, JOISSA VUOROTTELUVAPAA PÄÄTTYY

Vuorotteluvapaasi päättyy, jos

  • sinulle syntyy oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan yli 18 päivän ajaksi,
  • sinulle myönnetään yli 18 päivää vapaata raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi vuorotteluvapaan aikana tai
  • saat erityishoitorahaa yli 18 päivän ajalta.

LISÄTIETOJA


Sivu päivitetty 29.3.2019