Siirry sisältöön

Lakimuutokset 2024 

Työttömyysturvaan tulee isoja leikkauksia ja ne koskevat kaikkia työttömyyspäivärahan saajia.

Hallitusohjelman mukaan lakiuudistukset ja leikkaukset tulevat voimaan vuonna 2024. Suomen eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset, jotka alkavat 1.1.2024 ja 1.4.2024 ja pari muutosta, joiden pitäisi alkaa vaikuttaa syyskuussa. Muita lakimuutoksia ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa.

Tälle sivulle on kerätty tiedot hallitusohjelman mukaisista muutoksista. Päivitämme sivua, kun saamme lisää tietoa muutosten voimaantulosta ja tarkemmasta sisällöstä.

Lakimuutokset ovat koottu tälle sivulle voimaantulojärjestyksessä. 

 

Muutokset, jotka alkavat vaikuttaa 1.1.2024.

Omavastuuaika pidennetään seitsemään arkipäivään. Omavastuuaika tarkoittaa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetettavaa jaksoa, jonka ajalle ei makseta ansiopäivärahaa.

Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen.

Nykyään omavastuuaika on viisi työtöntä arkipäivää eli viikko. Jatkossa omavastuuaika on noin 1,5 viikkoa. Muutos vaikuttaa lähes kaikkiin ansiopäivärahan saajiin.

Yli kaksi viikkoa kestävien kokoaikatöiden lomakorvaukset jaksotetaan. Tämä tarkoittaa, että jos henkilöllä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, niistä maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Omavastuuaika alkaa mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen.

Lomakorvaukset jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön perusteella.

Nämä korvaukset jaksotetaan;

  • vuosilomalakiin perustuva lomakorvaus,
  • säästövapaasta maksettava korvaus,
  • lomakorvaus, jota ei ole maksettu, koska hakija luopuu oikeudestaan lomakorvaukseen ja
  • lomakorvaus työaikapankista

Erityistilanteet lomakorvauksen jaksotuksesta:

  • Työnantaja ja työntekijät voivat kirjallisesti sopia, että vanhat lomat siirtyvät uuteen työsuhteeseen. Työsuhteiden ei tarvitse jatkua yhdenjaksoisesti.
  • Jos lomakorvaus maksetaan kokoaikatyöstä jokaisen palkan yhteydessä, työsuhteen päättyessä jaksotetaan kaikki lomakorvaukset työsuhteen ajalta yhteenlaskettuna.
  • Konkurssin tehnyt työnantaja ja konkurssipesä ovat kaksi eri työsuhdetta. Lomakorvaus jaksotetaan kummastakin työsuhteesta erikseen.
  • Jos lomakorvaus on kertynyt koko- ja osa-aikatyöstä, jaksotetaan vain kokoaikatyöhön perustuvat osuus.

Jaksotusaika kulkee rinnakkain toisen hylkäävän päätöksen kanssa, kun kyse

  • karenssista tai
  • irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen hylystä, jos
    • työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä 200 päivää tai
    • työnantaja päättänyt työsuhteen ilman irtisanomisaikaa (TSL 6 luku 4 §)

Nykyisin lomakorvaus ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuden alkamiseen. Säädös oli kuitenkin työttömyysturvalaissa vuoteen 2012 asti.

Lomakorvauksen jaksotus tulee vaikuttamaan varsinkin heihin, jotka ovat työttöminä lyhyitä aikoja. 

Esimerkki: 

Jäät työttömäksi kokoaikatyöstä ajalle 1.6.2024-31.7.2024 ja sinulle maksetaan lomakorvauksia viimeisessä palkassa noin yhdeltä kuukaudelta. Lomakorvaus jaksotetaan ja et saa päivärahaa ajalta 1.6.2024-30.6.2024. Tämän jälkeen sinulta otetaan seitsemän päivän omavastuuaika ajalta 1.7-9.7.2024. Päivärahaa maksetaan sinulle ajalta 10.7.2024-31.7.2024. 

Nykylain mukaan sinulle olisi maksettu päivärahaa heti omavastuuajan jälkeen kesäkuussa. 

Tämä tarkoittaa, että etuudet eivät joitain poikkeuksia lukuun ottamatta nouse kuluttajahintojen nousun myötä. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.

Muutos vaikuttaa etuuksiin 1.1.2024 alkaen.

Leikkauksen merkitys on riippuvainen siitä, kuinka paljon hinnat nousevat. 1.1.2024. Ansiosidonnaisen päivärahan kohdalla indeksin jäädytyksen vaikutus riippuu osin myös palkasta, sillä indeksikorotus vaikuttaa päivärahan laskukaavaan usealla tavalla. Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen vaikuttaa ansiosidonnaisen tasoon kaikkien saajien kohdalla.

Muutokset, jotka alkavat vaikuttaa 1.4.2024. 

Lapsikorotuksia ei enää makseta ansiopäivärahassa 1.4.2024 alkaen. Nykyään ansiopäivärahassa on maksettu lapsikorotuksia enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotukset ovat olleet keskimäärin noin 130–240 euroa kuukaudessa. Super työttömyyskassa noin puolet päivärahan saajista on saanut lapsikorotuksia. 

Lapsikorotuksista tullaan luopumaan 1.4.2024 alkaen. 

300 € työtulon suojaosa poistetaan. Nykyisin työttömyysturvan saaja voi ansaita 300 euroa ilman, että palkka tai yritystulo vaikuttaa päivärahaan. 

300 euron suojaosan ylittävältä osalta palkka vähentää työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden. Muutos siis leikkaa etuutta enintään 150 euroa kuukaudessa. 

Hallituksen esityksen mukaan suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Viime vuonna noin puolet Super työttömyyskassan päivärahan saajista sai soviteltua päivärahaa. 

Siirry tästä laskuriin, jolla voit arvioida ansiopäivärahan määrän osittaisen työskentelyn ajalle suojaosan poiston jälkeen. 

Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa 1.8.2024.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024, mutta tästä ei ole tehty vielä päätöstä. 

Vuorotteluvapaalle jäävien osuus on vähentynyt jo usean vuoden ajalla. Vuonna 2022 Super työttömyyskassa maksoi vuorottelukorvausta 160 henkilölle. 

Muutokset, jotka alkavat tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttaa syyskuussa.

Työttömyysturvan työskentelyedellytys euroistetaan eli muutetaan tuloperusteiseksi. Tämä tarkoittaa, että päivärahaoikeus ei riippuisi työttömyyttä ennen tehtyjen työtuntien määrästä. Riittävää työttömyyttä edeltävä työskentelyä arvioitaisiin ainoastaan palkan perusteella.

Tällä hetkellä ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on työskennellyt 18 tuntia viikossa noin puolen vuoden ajan. Jatkossa edellytettäisiin, että henkilö on ansainnut kuukaudessa tietyn minimipalkan verran. Hallituksen esityksen luonnoksessa minimipalkka oli noin 930 euroa.

Hallituksen esityksen mukaan tuloperäistä työssäoloehtoa sovellettaisiin sellaiseen palkkaan, joka on ansaittu ja maksettu 2.9.2024 tai sen jälkeen.

Uskotaan, että euroistaminen helpottaa ansiopäivärahalle pääsyä, mutta voi pienentää ansiopäivärahaa, koska koko kuukauden palkka otetaan huomioon työssäoloehtoon.

Vaikka euroistaminen koskee kaikkia ansiopäivärahan saajia, mutta käytännössä muutos vaikuttaa pääasiassa niihin henkilöihin, joiden työtunnit ja palkka jäävät lähelle laissa määriteltyjä vähimmäisrajoja.

Ansiosidonnaisen työskentelyedellytyksen pituus kaksinkertaistuu. Nykyään ansiosidonnaista päivärahaa voi saada noin puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Jatkossa vaaditaan vuoden työskentely ennen kuin päivärahaa voi saada. Työssäoloehto voi siis täyttyä vasta 12 kuukauden työskentelyn jälkeen.

Hallituksen esityksen mukaan pidempää työssäoloehtoa sovellettaisiin, jos työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Muutos vaikuttaa varsinkin nuoriin, joiden työura on vasta alkanut ja niihin, joiden työura on ollut katkonainen.

Jäsenyysehto nousee myös 12 kuukauteen. Eli ansiopäivärahaa voi saada, kun olet ollut työttömyyskassan jäsen 12 kuukautta ja täyttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon. 

 

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee:

  • 80 % tasolle alkuperäisestä kahdeksan työttömyysviikon jälkeen (noin kaksi kuukautta) ja
  • 75 % tasolle alkuperäisestä 34 työttömyysviikon jälkeen (noin kahdeksan kuukautta).

Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso on samansuuruinen koko ansiosidonnaisen enimmäiskeston ajan.

Super työttömyyskassassa vuonna 2022 työttömyyden keskimääräinen kesto oli 98 päivää eli noin 4,5 kuukautta. 

 Porrastuksen vaikutus vuoden 2023 tasolla

 
Työttömyyttä edeltävä palkka Täysi ansiopäiväraha 80 %:n porrastuksen vaikutus
1500 € 1085 €  – 217 € eli 868 €
2000 € 1300 €  – 260 € eli 1040 €
2500 € 1516 €  – 303 € eli 1213 €
Työttömyyttä edeltävä palkka Täysi ansiopäiväraha 75 %:n porrastuksen vaikutus
1500 € 1085 €  – 271 € eli 814 €
2000 € 1300 € – 325 € eli 975 €
2500 € 1516 €  – 379 € eli 1137 €

Summat ovat bruttomääräisiä. Ansiopäiväraha on verotettavaa tuloa. (Taulukko tyj.fi)

 

Työttömyysturvassa on ollut useita ikään liittyviä poikkeuksia. Ikäsidonnaisista poikkeuksista tullaan luopumaan, mutta lakimuutosta ei ole vielä hyväksytty.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan työttömyysturvalaista poistettaisiin säännökset, joiden mukaan:

  • 57 vuotta täyttäneet voivat päästä työllistämisvelvoitteen piiriin, joka takaa heille työpaikan.
  • 58 vuotta täyttäneen päivärahan taso on suojattu. Suoja vaikuttaa silloin, kun henkilö on pienipalkkaisessa työssä ja jää uudelleen työttömäksi niin, että päivärahan taso lasketaan uudelleen.
  • 60 vuotta täyttäneet voivat täyttää ansiosidonnaisen työskentelyedellytystä työllistymissä edistävässä palvelussa. Päivärahan tasoa ei lasketa uudelleen, jos työssäoloehto on täyttynyt osin palvelun perusteella.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ansiopäivärahan tason suojia ei sovellettaisi, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen.

Työllistämisvelvoite lakkaa, jos velvoite alkaa 2.9.2024 tai sen jälkeen

Nykyään palkkatuettu työ kerryttää työskentelyedellytystä 75 % osuudella. Jatkossa palkkatuetulla työllä ei voisi enää kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. Joka taas tarkoittaa, että palkkatuetulla työllä ei voi enää päästä ansiopäivärahan saajaksi. 

Palkkatukea koskeva muutos vaikuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömiin.